Kun linnaa 1200-luvulla ryhdyttiin rakentamaan, siitä päätettiin saman tien tehdä pidempi-ikäisempi kuin U-sairaalasta. Linna onkin kestänyt monta tulipaloa ja piiritystä sekä yhden pommituksen, jonka jäljiltä kaikki linnan puurakenteet paloivat. Pari kertaa se on meinattu purkaakin. Ensin Kustaa Vaasan toimesta – linna oli päässyt pahasti rapistumaan, ja myöhemmin 1700-luvulla, jolloin se oli rapistunut vielä pahemmin. Silloin kuitenkin joku kaupungin silmäätekevistä sai ällitällin ja keksi, että linna kuitenkin on kohtuullisen kaunis, joten ehkä se kannattaa säilyttää.

Hyvä niin. Turun linnassa elää koko Suomen historia.

Turun linnassa…

…hallittiin Suomea yleensä ottaen kännissä

Linnassa juotiin olutta jatkuvasti. Määrä ja vahvuus riippui arvoasemasta: hovin pöydässä juotiin päivittäin henkeä kohden viisi litraa olutta, jossa alkoholia oli 4,5 %. Jos juo kymmenen isoa päivässä voinee sanoa, että maata on hallittu melkoisessa jurrissa jo tuolloin.

Kaikkiaan 1500-luvulla olutta kului linnassa vuoden aikana noin 700 000 litraa eli enemmän kuin Reijo Mäen kirjoissa.

… ristiäisissä juotiin kaljaa

Olut tosiaan oli hyvin tärkeä juoma keskiajalla. Niin tärkeä, että ristiäisiä kutsuttiin 1500-luvulla toisinaan lapsenoluiksi. Esimerkiksi Juhana-herttuan ja Kaarina Hannuntyttären lasten syntymistä juhlittiin suurellisesti lapsenoluin, vaikka he olivatkin syntyneet avioliiton ulkopuolella.

…juotiin tappiin saakka eli häh?

Oluttynnyreissä oli yleensä hana, jonka tapissa oli usein kukon muotoinen kuvio - hane tarkoitti saksaksi sekä hanaa että kukkoa. Kun tynnyri oli tyhjä, saattoi emäntä tuoda hanan suljintapin pöytään merkiksi siitä, että tarjoilu oli nyt loppu.

..jos pissitti

Kun jatkuvasti joi olutta, piti tietenkin päästä vessaan. Sitä kutsuttiin privetiksi ja sellaisen voi nähdä edelleen linnan muurinharjalla. Privetti oli puinen uloke, josta jätökset putosivat muurin ulkopuolelle. Kun käymälän alla linnan valkoinen kalkitus sitten vähän sai jarruraitoja, seinät kalkittiin uudelleen kun tiedettiin linnaan olevan saapumassa arvokkaita vieraita.

…oli karhuja

Keskiajalla pidettiin linnan sisäänkäynnillä karhuja karhukopeissa pelottelemassa asiattomia vieraita. Hyökkäyksen uhatessa karhut voitiin päästää vapaaksi sisäpihalle. Aikojen saatossa linnassa on asunut myös verokarhuja, mutta nykyään ainoa linnan portilla oleva karhu on esilinnan portin yläpuolelle hakatussa Juhana-herttuan vaakunassa.

…vangittuna ollut Jaakko Ilkka oli luisuharteinen mies

Nuijamiesten päällikkö Jaakko Ilkka jäi kiinni ja heitettiin Turun linnaan tyrmään. Hän onnistui kuitenkin pakenemaan linnasta, tarinan mukaan käymäläkuilun kautta. Kuiluun tosin pääsee vain parikymmentä senttiä leveästä aukosta. Myöhemmin Ilkka saatiin uudelleen kiinni, teilattiin, hänen esivaltaa vastaan noussut kätensä leikattiin irti ja kaupan päälle vielä pääkin.

…Kustaa II Adolf harrasti seksiä

No se ei ole ehkä uutinen. Mutta hän harrasti tiettävästi seksiä myös Turun linnassa, jossa kuningatar Kristiina pantiin alulle – jos ilmaisu sallitaan. Kristiina oli sivistynyt nainen ja kutsui aamu-unisen ja lämpöä rakastavan filosofi René Descartesin hoviinsa Tukholmaan. Siellä tämän piti kukonlaulun aikaan opettaa kuningattarelle filosofiaa kylmässä kivilinnassa. Luultavasti hän mietti, että ”Olen kylmissäni, siis kuolen”. Ja niin hän kuolikin.

…kyypparit vielä olivat jotain

Hovissa kyypparin eli juomanlaskijan ammatti vaati aatelisarvoa sekä pehmeitä, valkoisia käsiä. Herttuaparille juomaa kaataessaan juomanlaskijan tuli näyttää siistiltä, iloiselta ja terveeltä, ja hänen sormeaan täytyi koristaa jalokivisormus. Koettakaapa vaatia samaa turkulaisissa baareissa.

…pupunpapanapiirakka maistui

Piiraat olivat keskiajalla suosittua ruokaa Täytteenä oli vihanneksia, juureksia, kalaa, lihaa tai hedelmiä. Varakkaan väen jäähtyneen piiraan sisään saatettiin jopa leipoa elävä jänis, joka loikkasi esiin piirasta leikatessa. Voi vain kuvitella mitä se oli peloissaan tehnyt odotellessaan siellä taikinakuoren sisällä.

Roope Lipasti